Mikä saa suoliston oireilemaan?

Mikä saa suoliston oireilemaan?

Näin vatsavaivat lähtevät kehittymään

 

Vatsan ja suoliston ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa kuten muissakin länsimaissa. Tutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen kärsii jonkinlaisista vatsaongelmista. Ei mikään pikkujuttu, jonka voi ohittaa olankohautuksella – harmi vain, että lääkettä tähän ei tyypillisesti löydy ja moni lähtee lääkäriltä tyhjin käsin saatteenaan ”opit elämään sen kanssa” – terveiset.

Turvotus ja paha olo

 

Pahan olon tunne, järjetön turvotus, kävelevänä kaasulaitoksena kuljeskelu, jopa kovat kivut ja krampit voivat olla arkipäivää. Sitten tulevat hirveä väsymys, ihottumat, päänsäryt, neurologiset oireet – esimerkiksi tunne, että aivot ovat aivan sumuiset, eikä pysty keskittymään ja suoriutumaan kuten ennen.

 

Sitten tutkitaan. Käydään tähystyksissä, tutkitaan keliakia, Heliko -bakteeri, tutkitaan kilpirauhasen toimintakin hyvässä lykyssä. Syytä ei vain löydy. Lopulta saadaan happolääkeresepti – vaikka kyse ei edes olisi refluksi- oireista. Ehkäpä lääkäri luottaa palcebo- efektiin? Toki joskus tuokin lääke on paikallaan, kun oikeasti on kovat refluksi -(närästys) oireet. Ongelma vain on siinä, että tuo lääke ei paranna, se vain helpottaa hetkeksi. Ja vaiva pahenee, kun lääkettä käytetään kauan. Siinä tapahtuu nimittäin niin, että ruoka ei sula kunnolla, kun happoja ei ole riittävästi. Tämä on lähtölaukaus suolistobakteeriston epätasapainolle, ruoka- aineyliherkkyyksille, nivelkivuille, sekä joukolle muita ongelmia, jotka lähtevät liikkeelle ravinnon sulamattomuudesta ja sen aikaansaamasta ohutsuolen liiallisesta läpäisevyydestä eli niin sanotusta vuotavasta suolesta. Funktionaalisen lääketieteen tutkimuksiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös ulostetestinä tehtävä bakteerikannan eli mikrobiomin tutkiminen ja ruuansulatusanalyysi.

 

Onko syy happotason alenemisessa?

 

Mahalaukun happopitoisuus voi alentua muustakin syystä kuin hapontuotantoa salpaavien lääkkeiden käytön seurauksena. Iän myötä voi huomata, että ruoka ei tunnu sulavan niin hyvin kuin ennen. Ruuan jälkeen voi olla olo, että ruoka on jymähtänyt paikoilleen. Ylävatsaakin turvottaa, röyhtäilyttää. Mahahappotason voi tutkia verikokeella ja sellaista voi kysellä lääkäriltä. Yksi syy happotason alenemiseen on mahan pintasolukon uusiutumisen hitaus. Voi olla, että ravinnossa ei ole tarpeeksi rakennusaineita: laadukkaita rasvoja, hivenaineita ja niin edelleen. Helposti unohdetaan, että laadukas ravinto tosiaan rakentaa kehoa.

 

Stressi ja suolisto

 

Stressi ja ruuansulatus sopivat huonosti yhteen. Kun keho on kiireen ja paineiden alla, ruuansulatus pysähtyy. Keho on sitä mieltä, että nyt tarvitaan vanhaa kunnon taistele tai pakene – reaktiota ja puskee kortisolia ja muita stressihormoneita verenkiertoon ja pysäyttää ruuan sulamisen. Jos siis syö kiireessä ja stressaantuneena, ei ruoka sula kunnolla ja vähitellen tämä voi johtaa yllä mainittuun vuotavan suolen tilanteeseen ja bakteerikannan epätasapainoon. Tämän lisäksi kiireinen ja stressaantunut ihminen valitsee usein heikkolaatuista ruokaa ja sokeria, joilla tilanne ei ainakaan parane. Stressi todella muuttaa ihmisen metaboliaa ja myös käyttäytymistä. Siksi suoliston ongelmista kärsivän kannattaa tarkastella ajankäyttöään ja stressitasojaan ja ottaa stressinhallinta tosissaan.

 

Eräs ihana nuori nainen tuli vastaanotolleni. Tilanne oli se, että hän ei pystynyt enää syömään juuri mitään ilman kovia suolisto-oireita. Ja stressin määrä oli valtava. Monia projekteja yhtä aikaa, pienet lapset ja kahvia kului monta kuppia päivässä. Arvaapa, mikä hänellä oli ensimmäisenä tehtävälistalla suolisto-oireiden helpottamisessa? Niinpä – ajankäytön järkevöittäminen ja kahvin juonnin vähentäminen. Ilman stressin haltuunottoa on aivan turha odottaa suuria ruokavaliomuutoksilta, jos niitä edes ehtisi toteuttamaan : ).

 

Muita tekijöitä

 

Yksi yhteinen tekijä taustalla on länsimaissa tapahtuneet ruokavalion muutokset, jotka ovat vaikuttaneet suoliston bakteerikantaan. Näin ovat tutkijat todenneet. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jo pienillä lapsilla bakteerikanta alkoi kehittyä eri suuntaan kuin vastaavan ikäisillä kehittyvässä maassa, jossa noudatetaan perinteistä ruokavaliota – ei juuri sokeria, mutta kasviksia ja kuituja roppakaupalla. Länsimaissa siis lasten ruokavalion seurauksena suolistoon kehittyy bakteerikanta, joka altistaa metaboliahäiriöille ja sitä kautta lihomiselle, sekä tulehduksellisille sairauksille. Myös ärtyneen suolen oireyhtymässä todetaan matala-asteista tulehdusta (joka on muuten läsnä kaikkien sairauksien taustalla ja siihen auttavat hyvin ruokavalion muutokset).

 

Bakteerikannan epätasapainon lisäksi suolistossa voi lymytä vaikka mitä ”pöpöjä”, ameebasta alkaen. Olo suolistossa on yleensä tosi huono, vatsa on kuralla, eikä ruokavaliolla olo alun jälkeen tuota tulosta. Usein pöpöt saadaan selville tavanomaisin parasiittitestein.

 

Entäpä hiivasyndrooma? Niistä ajoista, jolloin hiivaa tapettiin rankoilla hiivanhäätökuureilla, on onneksi tultu eteenpäin. Hiivan ylikasvu voi kuitenkin olla todellista, se liittyy muutoinkin häiriintyneeseen bakteerikantaan. Hiivahan rakastaa sokeria, joten sokerihiiri on alttiina tälle vaivalle, etenkin jos hyvät, suolistobakteereita ruokkivat kuidut ovat vähissä ruokavaliossa.

 

Apua suolistovaivoihin

 

Jos vatsa kapinoi, on aika tutkailla ruokalautasen sisältöä. Jos vaiva on pahentunut jo vuotavan suolen asteelle ja muitakin oireita tuntuu, on lähes pakko taipua muutamaksi kuukaudeksi ”terapiaruokavaliolle”. Toki sekin voi olla oikein herkullinen ruokavalio, tuska piileekin usein tapojen muuttamisessa :-D.

IMG_0793

 

Parin viikon täydellinen rauhoitusruokavalio antaa hyvän sysäyksen oireiden helpottumiselle. Mutta ensin on selvitettävä kunnolla, mistä vaivat johtuvat. Funktionaalisen lääketieteen periaatteisiin kuuluun myös syiden kartoitus. Kannattaakin miettiä, milloin vaivat alkoivat ja mitä niihin aikoihin tapahtui? Oliko lääkekuureja, antibioottikuureja? Oliko kova stressikausi? Entä syömiset? Joskus vaivojen alkusyyt juontavat juurensa jo lapsuuden antibioottikuureihin.

 

Rauhoitusruokavaliossa kannattaa karsia ja punainen lihan, gluteeniviljat ja maitotuotteet, sillä ne sulavat huonosti. Kun vatsa on rauhoittunut, niitä voi alkaa taas kohtuudella lisäämään ruokavalioon. Tosin ruokavalio ei saa repsahtaa uudelleen leivällä, lihalla ja maitotuotteilla kyllästetyksi, vaan vihannekset ja marjat pitää saada pysyvästi ruokavalioon. Muuten rauhoitusruokavaliolla syödään helposti sulavia ruokia, kuten kypsytettyjä vihanneksia, keittoja, kalaa, smoothieita, pähkinöitä, siemeniä, avocadoa, puuroja, kylmäpuristettuja öljyjä. Jotkut hyötyvät FODMAP- ruokavaliosta, mutta se ei sellaisenaan ole läheskään kaikille vastaus (tai tarpeen) vatsavaivojen päihittämiseen.

P1030338

 

Ravintolisät suoliston hoitoon

 

Monista ravintolisistä voi olla paljonkin apua. Ainakin laadukas ja tehokas probiootti eli maitohappobakteerilisä on välttämätön apu. Jos bakteeritesti on tehty, niin probiootin voi valita täsmällisemmin. Refluksioireissa ärsyttävien ruoka-aineiden, kuten kahvin, liian rasvaisten ruokien ja niin edelleen, karsimisen lisäksi piihappogeeli on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Se muodostaa suojaavan kalvon maha-suolikanavaan, jolloin ärsyyntynyt ruokatorvi voi hiljalleen korjaantua. Mahan happopitoisuutta lisäävästä Betaiinihydrokloridista voi olla apua, mutta se ei käy jos mahalaukku on ärsyyntynyt – esimerkiksi mahakatarri – tilanteessa. Kasvipohjaiset entsyymilisät voivat tuoda helpotusta ruuan sulamiseen ja sitä kautta olotila voi parantua. On myös muistettava riittävät ja laadukkaat rasvahapot ja korjattava puutoksia hivenaineista ja vitamiineista.

 

Vaikka näitä suuntaviivoja on helppo antaa, niin käytännössä kaikkien tilanne on yksilöllinen ja elämäntilanteet erilaiset. Käytännössä hoito – ohjeet vaihtelevat ja moni käy myös suoliston bakteerikantaa, ruuansulatusta ym mittaavissa testeissä jotta vaivan tarkempi syy selviää ja mahdolliset pöpöt saadaan selville :).

 

Ei kommentteja

Kommentoi

css.php